Referenssit
Selvitykset, arvioinnit ja raportit
Asiantuntijatiedon selkeä ja vaikuttava jäsentäminen
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tarvitsi selvityksen siitä, kuinka tieto- ja teknologiapolitiikan johtaminen on parasta järjestää. Autoimme tulevaisuusvaliokuntaa jäsentämällä monipuolisen tutkimustiedon ja asiantuntijatyöpajojen näkemykset selkeiksi johtopäätöksiksi ja suosituksiksi. Lopputuloksena syntyi raportti Tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollinen johtaminen, jonka kirjoittamiseen osallistuimme yhdessä virkamiesten kanssa.
Sisällöt
143 vuotta yrityshistoriaa kovakantiseksi kirjaksi
R. Ruth Oy on yksi Suomen vanhimmista perheyrityksistä. Sen komea historia alkaa Robert Ruthin vuonna 1883 Jyväskylän keskustaan avaamasta kauppapuodista.
Kirjoitimme yritykselle historiateoksen Ruthin henki – 143 vuotta menestystä ja muutosta Keski-Suomessa. Laajaan arkistoaineistoon ja haastatteluihin perustuva kirja kertoo, kuinka saman suvun omistama yritys on selvinnyt yhteiskunnan ja talouden murroksista uudistumalla yhä uudelleen.
R. Ruth Oy on toiminut tukkukaupassa, leipomoteollisuudessa, autokaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Yhtiö on menestynyt myös pääomasijoittajana. Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli noin 77 miljoonaa euroa.
Mukaansatempaava 172-sivuinen historiikki on kuvitettu laajalla historiallisella valokuva-aineistolla. Yritys voi käyttää kirjaa sidosryhmätyössä ja myynnin tukena.
Innostavat artikkelit kestävästä elämäntavasta
SISU-tutkimushanke tutkii kohtuusratkaisuja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa. Jotta muutos kestävään elämäntapaan on mahdollinen, tarvitaan viestintää, jossa kestävä elämä näyttäytyy houkuttelevana ja arvokkaana. Tuotimme Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston SISU-hankkeen kanssa kestävyyssiirtymään liittyviä journalistisia sisältöjä Ykspilkkuviis Mediaan. Tekstit yhdistävät inhimillisiä tarinoita, asiantuntijahaastatteluja ja monimutkaisia kestävyystieteen tuloksia houkutteleviksi näkymiksi kestävästä tulevaisuudesta.
Sidosryhmätutkimukset
Nepalin sidosryhmäviestintä arvioinnista toteutukseen
Suomen Lähetysseuran maatoimisto Nepalissa halusi kehittää viestintäänsä kumppaneiden, hallinnon ja avunsaajien kanssa. Toimintaympäristö on vaativa, ja eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset poikkeavat toisistaan.
Arvioimme sidosryhmäviestinnän nykytilan, kuuntelimme keskeisiä sidosryhmiä ja kirjoitimme analyysin sekä suositukset viestinnän kehittämiseksi. Vastasimme Lähetysseuran Nepal-viestinnästä ja tuotimme kehitysyhteistyön tuloksista journalistisia sisältöjä suomeksi ja englanniksi. Painetuissa ja digitaalisissa julkaisuissa monimutkaiset kehitysprosessit muuttuivat ymmärrettäviksi ja ihmisten elämässä näkyvät tulokset tulivat esiin.
Kansainväliset kumppanit mukaan strategiatyöhön
Suomen Lähetysseura halusi rakentaa työnsä tulevaisuutta yhdessä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Se perusti kansainvälisen neuvoa-antavan ryhmän vahvistamaan kumppanien asemaa strategisessa johtamisessa ja purkamaan lähetys- ja kehitysyhteistyön kolonialistisia rakenteita.
Teimme prosessin alkuhaastattelut, dokumentoimme ryhmän työskentelyn ja kirjoitimme siitä raportin. Osallistuimme myös prosessin viestintään.
Prosessi teki näkyväksi kolonialismin vaikutuksia nykyajan yhteistyössä. Samalla syntyi uusi toimintamalli, joka tuo kansainvälisten kumppanien näkemykset Lähetysseuran suunnittelun ja johtamisen ytimeen.
Visiotyö avasi kustantamolle tien kasvuun
Perinteikäs kustannusyhtiö Publiva Oy, johon kuuluvat Kirjapaja ja Lasten Keskus, oli muutoksessa. Yhtiö tarvitsi yhteisen näkemyksen tulevaisuudestaan ja uuden suunnan kustantamojensa toiminnalle.
Suunnittelimme ja fasilitoimme tiiviin visioprosessin. Työhön kuuluivat visiotyöpaja, työskentelyn dokumentointi ja lopullisen vision kirjoittaminen.
Vision avulla Publiva kirkasti painopisteensä, löysi tien kasvuun ja paransi tulostaan selvästi.
Vaikuttajaviestintä
Lasten ja nuorten ääni osaksi kansallista lapsistrategiaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelivat hallituskaudet ylittävää kansallista lapsistrategiaa. Tavoitteena oli vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa ja käydä laajaa keskustelua suomalaisen lapsipolitiikan tulevaisuudesta.
Autoimme laatimaan hankkeen viestintä- ja osallisuussuunnitelman ja toteutimme viestintää digitaalisiin kanaviin. Kehitimme yhdessä ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa Lapsifoorumin, jossa lapset, nuoret ja aikuiset rakensivat yhteistä ymmärrystä dialogin ja taiteen avulla.
Valmisteluun osallistui lähes tuhat ihmistä, joista kaksisataa oli lapsia ja nuoria. Heidän äänensä kuului myös valmistelutyön päättäneessä Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040 -raportissa.
Tuhansia innostavia kestävän elämän kohtaamisia
Loimme uuden vaikuttajaviestinnän konseptin, Hyvän tulevaisuuden aamukahvit, yhdessä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston SISU-hankkeen kanssa. Aamukahvit on avoin webinaari, jossa kestävän elämäntavan asiantuntijat keskustelevat professori Arto O. Salosen kanssa kestävästä elämäntavasta ja näkymistä parempaan tulevaisuuteen. Aamukahveihin on osallistunut säännöllisesti 200–300 osallistujaa kerran kuussa, ja tallenteita on katsottu tuhansia kertoja.
Uusi tapa keskustella oppivasti polarisoituvassa yhteiskunnassa
Sitra halusi kehittää tavan käydä tasa-arvoista, oppivaa ja kunnioittavaa keskustelua polarisoituvassa yhteiskunnassa. Osallistuimme Sitran Erätauko-prosessiin raportoimalla ja viestimällä prosessista sen aikana ja sen jälkeen. Prosessissa syntyi uusi ja nykyään erittäin suosittu yhteiskunnallisen keskustelun menetelmä, Erätauko-dialogi. Toteutimme Erätaukoa käsitteleviä viestinnällisiä ulostuloja, kuten blogeja ja somejulkaisuja, sekä menetelmän opit kiteyttävän Dialogin vuoro -julkaisun yhdessä Sitran asiantuntijoiden kanssa.
Nuoret näyttivät tietä kohti tasa-arvoisempaa Suomea
Sitra halusi luoda parempia tapoja osallistaa nuoria itseään koskevaan päätöksentekoon ja vahvistaa nuorten osallisuutta yhteiskunnassa. Sitra Lab perusti nuorten ohjausryhmän, jossa ratkottiin nuorten eriarvoistumista. Autoimme Sitra Labia ja nuorten ohjausryhmää luomaan ja kehittämään osallisuuden ja viestinnän tapoja, joilla nuorten ääni pääsi kuuluviin. Tuloksena syntyi osallisuuden muotoja, kuten tarinateatteri ja dialogit, viestinnällisiä ulostuloja sekä prosessin opit kiteyttävä vaikuttajaviestinnän raportti Seitsemän oppituntia nuorten osallisuudesta.